Aamu valkenee harmaana
vettä tihutellen lähtiessämme suorittamaan skootterimarssia kohti Baganin
kuuluisaa pagodikaupunkia. Aamuruuhka selvitetään hienosti ja pian pääsemme
pienemmille teille, joilla kulkuneuvot ovat pääsääntöisesti skoottereita. Matka
etenee varovaisesti, koska teillä on paljon hiekkaa ja paikoitellen mutaa, jota vesi on levittänyt tielle. Turismi on täällä melko tuoretta syrjäkylillä, koska lähes kaikki ihmiset pikkulapsesta
mummoon heiluttavat meille ja hymyilevät iloisesti Ajelemme pienten kylien läpi ja katselemme elämänmenoa. Infra on aika
kehittymätöntä länsimaisen yltäkylläisyysihmisen mielestä, mutta ihmiset vaikuttavat
iloisilta. Jossain kohtaa sade yltyy
trooppiseksi ämpäristä kaatamiseksi ja pidämme breikin paikallisessa
teeshopissa, eli tienvarsibaarissa jossa paikalliset käyvät juomassa vihreätä
teetä ja syömässä currya. Raivarisade menee nopeasti ohi ja toiset sata
kilometriä ajamme miellyttävässä sateen raikastamassa ilmassa. Kylien ympärillä
on melkoinen kuhina. Elukoita löytyy lähes joka lähtöön. Koirat makoilevat
tiellä, eivätkä hötkyile vaikka skootterit ajavat parinkymmenen sentin päästä
ohi. Lehmälaumat laiduntavat pientareella ja välillä siirtyessään paremmille
laitumille tukkivat koko tien kuin porot pohjoisessa konsanaan.
Loppumatka sateen
jälkeen on miellyttävää ajelua pikkutietä maalaiskylien välissä.Hieman ennen
määränpäätä käymme paikallisilla kylämarkkinoilla, joista Suomen
elintarvikeviranomaiset voisivat saada sydänkohtauksen. Kylmäketju ei katkea
missään kohtaan.
 |
| Hotellimme Baganissa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti